tiistai 27. tammikuuta 2015

Metsänväen muutto Kannonkoloon

Kesä oli lopuillaan, kun metsänväki pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa Kannonkoloon. Kotia oli rakennettu keväästä asti.


Taloa ei ole helppo löytää, sillä se on piilossa katseilta Pyhävaaran metsäisissä maisemissa.


Puiden alle voivat piilotua niin peikot kuin heidän pieni kotinsakin.


Metsä oli pullollaan punaisia puolukoita, joita poika Puolukka poimi perheen yhteiseen käyttöön.


Isä Mustikka oli jo kerännyt kesän mustikkasatoa talteen aina, kun rakentamiseltaan ehti.


Mustikat kypsyivät makeiksi kesän lämmössä ja auringonpaisteessa.


Marjoja tuli yli oman tarpeen. Jopa niin paljon, että äiti Kanerva pystyi käyttämään niitä omassa pitopalvelussaan.


Pikkuisen Vanamon päivät kuluivat leikkiessä. Molla-Maija sai hyvää hoitoa pikkuäidin paapoessa Maijaa.


Perheen koira Luppakorva oli mukavaa seuraa, kun nukella leikkiminen alkoi kyllästyttää.


Pienten peikkojen elämä uudessa kodissaan oli turvallista ja leppoisaa.


lauantai 24. tammikuuta 2015

Kannonkolon alapiha ja sauna

Alapihalla on Kannonkolon sauna ja sen edessä on oleskelutilaa.



Oleskelutilan kalustus on kelopuuta. Istuinpölkkyjen päälle on laitettu porontaljasta leikatut pehmusteet. Pöydän pinta on hiottu ja käsitelty mehiläisvahalla. Astiat on ostettu ja värjätty petsillä. Koira on muovia, mutta huolellisesti valmistettu ja sopii hyvin talon ilmapiiriin.



Saunan ikkunan alle on koottu kultaa ja se viittaa tulevan asukkaan ammattiin. Vaskooli on peräisin matkamuistomyymälästä. (Vaskoolin takana on magneetti.) Kivissä on katinkultaa ja ne on kerätty mökkitieltä. Kannu on ostettu askartelukaupasta.



Siivousvälineet ovat kätevästi esillä ja käsillä. Käppyräinen puunpala on saanut patinaa järvenpohjasta. Kävyt ja oksat ovat leppää.



Kerrosten välillä olevat portaat ovat nekin luonnosta peräisin. Askelmat on liimattu pieniin oksaan sahattuihin uriin.


Muovikukat on "istutettu" itsestään kovettuvaan massaan, joka on kääräisty pieneen tuohenpalaan ja sidottu paperinarulla. Lisävahvistuksena on liimaa.


Saunan sisätilojen kuvaaminen on vähän haastavaa, kun kamera ei mahdu saunaan sisälle.

Ovensuusta otetussa kuvassa näkyvät pellavaiset pyyhkeet, joiden reunat on käsitelty tavallisella yleisliimalla rispaantumisen estämiseksi. Taitokset on saatu aikaiseksi pelkästään kastelemalla pyyhkeet ja muotoilemalla ne märkinä. Kiuas on tehty vastaavalla tavalla kuin takka, josta löytyy ohje tästä blogista. Kiuaskivet ovat pihalta - hiekoituksessa käytettyä kivimurskaa. Löylymittari ja hylly ovat balsaa. Löylymittarin pyöreä osa on hyvin ohut siivu oksaa (kuten portaiden askelmat, mutta ohuempi). Lauteena toimiva penkki on koottu jäätelötikuista ja sen runko pienistä puupalikoista.



Kiulu ja löylykauha ovat ostotavaraa.

Kuvassa eivät näy valaisimet, joita on kaksi. Varjostimet ovat bambutabletista leikatut palat, jotka on kietaistu ja liimattu päistään yhteen. Valaisinten rungot ovat pöyreitä puukeppejä, joiden sisään on porattu reikä sähköjohtoa varten. Alla on vielä puuhelmet, jotta johdolle jää tilaa kulkea lattiaa vasten.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kannonkolon makuuhuoneet

Keskikerroksessa keittiön ja olohuoneen takana  sijaitsevat vanhempien (vasemmalla) ja lasten (oikealla) makuuhuoneet.

Lasten makuuhuoneessa on kaksi pajusta punottua, liimattua ja narulla sidottua sänkyä. Niissä on fleecestä leikatut vuodevaatteet ja pakettinauhasta leikatut pitsipeitteet. Lampunvarjostin on talon muiden valaisinten tapaan valmistettu kaaospunonnalla paperinarusta. Pöytä on sekin samaa sarjaa keittiön ja olohuoneen pöytien kanssa - kivikansi ja puujalka.

Taulut ovat omia valokuvia, jotka on kehystetty maalatuilla jäätelötikuilla. Maalia on hiottu kynsiviilalla. Mattona on pieni aito porontalja.



Vanhempien makuuhuoneen kalustus noudattaa samaa linjaa lastenhuoneen kanssa. Valitettavasti sänky osoittautui liian lyhyeksi ja se piti vaihtaa uuteen.



Uusi sänky on rakennettu kuivista oksista liimaamalla osat yhteen. Sängyn pohja on tukevaa pahvia. Torkkupeitto on neulottu paksuilla puikolla tehostelangasta pehmoiseksi ja helposti taipuvaksi.


sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kannonkolon kanto ja sisällä olevat oleskelutilat

Tästä Kannonkolo on saanut nimensä. Ylin kerros on tehty kelopölkystä, josta on alunperin pitänyt tulla lamppu. Kanto on hankittu Kuusamosta Asko Kurtilta.


Pienet puput pihalla ovat muovia. Kukkalaatikoiden valmistusohje löytyy tästä blogista.



Katolle vievät narutikkaat on kiinnitetty kanteen, jotta kannen voi nostaa pois ja kannon sisään voi kurkistaa.



Kyltti on balsaa ja talon nimi on raaputettu kylttiin.

Oven päällä oleva kranssi on kieputettu hyvin ohuesta pajunoksasta. Rusettia ei ole somittu, vaan se on taiteltu ja ommeltu kranssiin pienen tiukukellon kera.



Kannon sisällä on oleskelutilaa. Pajusohvien ohje löytyy tästä blogista. Sohviin on ommeltu pehmusteet ohuesta pellavasta. Verhot ovat pitsiä, joka on pujotettu grillitikkuun. "Poronpää" on matkamuistomyymälästä. Lampunvarjostimet ovat pakettinauhaa, jota on kierretty useita kerroksia päällekkäin. Nauhassa on metallilankaa, joten se pysyy helposti halutussa muodossa. Lamppujen rungot ovat onttoja puutappeja. Niiden sisälle on porattu reikä, jonka läpi sähköjohto ja lamppu on pujotettu.



Korissa olevat tuohet ovat rekvisiittaa. Ehkä asukkaat askartelevat niistä uusia koreja.



Porontaljat tuovat viihtyisyyttä ja lämpöä oleskelutilaan.



Puput miettivät, tohtisivatko mennä sisään.


perjantai 16. tammikuuta 2015

Kannonkolon keittiö ja olohuone

Keittiö ja olohuone ovat yhtä yhtenäistä tilaa. Olohuoneen sohva on koottu luonnosta löydetyistä puunkappaleista. Selkänoja on peräisin järven pohjasta. Sohvan pohjataso on tukevaa pahvia. Osat on kiinnitetty yleisliimalla toisiinsa. Tyynyt ovat ohutta pellavakangasta ja niiden päälle on ommeltu harvaa (pitsiä muistuttavaa) pakettinauhaa.

Sohvan takana oleva kukka on muovinen puolukanvarpu, joka on upotettu itsestään kovettuvaan askartelumassaan. Ympärille on kiedottu takkapuusta revittyä koivun tuohta, joka on sidottu kiinni ohuella paperinarulla. Samanlainen "kukka" on myös keittiössä.

Vinkki: Marjaisen varvun tai oksan voi valmistaa myös itse. Ohje löytyy blogistani Askartele sukkatrikoosta. Tässä on suora linkki ohjeeseen Marjaoksa. Linkki avautuu uuteen ikkunaan.


Keittiön takaseinä on laudoitettu jäätelötikuilla, jotka on petsattu ja tuhrittu ruskealla maalilla ennen seinään liimausta. Astiahyllyt ovat askartelukaupasta ostettuja tikkuja, jotka on maalattu. Hyllyt on kiinnitetty seinään rautalankakannakkeiden päälle. Sekä hyllyt että kiinnikkeet on liimattu yleisliimalla.


Pöytätaso, kuten päätykin, on aidosti harmaantunut puunkappale, joka on löytynyt jostakin ja jäänyt käteen. Patakinttaat ovat nappeja. Lamppu on punottu kaaospunonnalla paperinarusta rautalankakehikon ympärille. Katossa näkyy vähän sähköjohtoja, jotka ovat menossa ylempään kerrokseen. Osa johdoista on piilossa seinäpaneelin takana. Keittiötarvikkeita on ripustettu pieneen naulakkoon. Kaapinovet ovat bambua ja ne on maalattu, hiottu ja liimattu kiinni kaapin runkoon.




Keittiössä oleva pöytä on tasainen kivi, jonka alle on liimattu puujalat. Pöytä on tehty tarkoituksella epäsiistiksi, jotta se näyttäisi peikkotalon pöydältä. Jakkarat on sahattu kuivuneesta männynoksasta. Olohuoneessa on samanlainen pöytä sohvan edessä, mutta siinä on vain yksi paksu jalka. Olohuoneen lattiavalaisin on tehty kaaospunonnalla paperinarusta.




Takkapuut ovat puiden kantotelineessä, jonka raaka-aineena on käytetty bambutabletista purettuja "lautoja". Materiaalia jäi makuuhuoneiden lattioiden laudoituksesta. Koivuklapit on sahattu takka- ja saunapuista.


Portaikossa roikkuu lyhty, jonka lasit ovat liivatetta, pohja ja kansi bambua ja rimat ohutta grillitikkua, joka on vielä halkaistu. Lyhdyn päällä on puolikas helmi. Ripa on mustaa rautalankaa.



Lattialla on askartelukaupasta ostettu kori, joka oli puhtaan valkoinen. Petsillä siihen sai vähän särmää. Petsi ei tarttunut materiaaliin kunnolla, mutta lopputulos oli sitä parempi. Taustalla näkyy porontalja, joka on leikattu mökkikäytöstä hylätystä isosta taljasta. Karvaa on lyhennetty isoilla saksilla.


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kukkalaatikko ikkunan alle

Valkoiset, pienet muovikukat ovat saaneet vähän lisäväriä akryylimaaleista. Pienet lehdet ovat myös peräisin muovikukista. Laatikko on kiinnitetty seinään pienten ruuvien ja rautalangasta tehtyjen kannakkeiden varaan.


Laatikko on valmistettu balsalyvystä ikkunaan sopivan kokoiseksi. Osat voi leikata mattoveitsellä tai saksillakin. Samaan aikaan kukkalaatikon kanssa on valmistumassa komero.


Osat maalataan akryylimaalilla. Maalin kuivuttua pinta on rikottu ja hoittu vanhan ja kuluneen näköiseksi kynsiviilalla.


Osat on liimattu yhteen yleisliimalla. Komeron rungossa on tukena grillitikut.


Liiman kuivuttua kukkaruukku on täytetty itsestään kovettuvalla massalla ja pinta peitetty kahvinporoilla. Kukat istutetaan pehmeään massaan.


Laatikon kannakkeet ovat rautalankaa, jota on tuhrittu mustalla maalilla. Komerossa ei ole lattiaa eikä kattoa eikä takaseinääkään, koska sen sisään piilotetaan alimman kerroksen läpi kulkevat sähköjohdot. Komeron ovi on liimattu runkoon kiinni.


tiistai 13. tammikuuta 2015

Petsiä pintaan

Jokaisen kodin pikkutavaraa on helppo petsata kastamalla tavaroita purkissa olevaan petsiin. Petsiä saa mm. rautakaupoista jauhepusseissa ja se sekoitetaan veteen.


Valmiina ostettu uuttaan hohtava pieni pärekori näyttää petsattuna ajan tummuttamalta. Samoin käy valmiina ostetuille puuastioille. Luudat ovat purettua narua ja luudan varret luonnossa haarmaantuneita puun oksia. Luudat on sidottu paperinarulla. Luuta imaisee väriä, kun sitä kastaa petsiin.


Puuvalmiina voi ostaa ostaa myös jäätelötikkuja. Petsattuna niitä on käytetty mm. Kannonkolon keittiön seiniin. Babbu-tabletista leikattu "suikale" sopii esimerkiksi valaisimien materiaaliksi.


Jos johonkin esineeseen tai seinään haluaa epätasaisen värin, petsiä voi tuputtaa pintaan superlonin palasella.


sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kannonkolon osien kokoaminen taloksi

Tässä ohjeessa on kuvat Kannonkolosta edestä, takaa ja kummaltakin sivulta.

Talon ikkunat ovat liivatetta, joka on leikattu hiukan ikkuna-aukkoa isommaksi ja liimattu talon runkoon ulkopuolelle. Pokat ovat grillitikkuja, jotka on petsattu ruskeiksi ja liimattu liivatteen reunojen päälle. Alakerran pokissa on käytetty ikkunoiden ylä- ja alareunoissa bambutabletista purettuja "rimoja".

Ovet ovat balsalevyä, joka on maalattu ja johon on raaputettu lautojen raot. Kuluneisuus on saatu aikaan kynsiviilalla. Nupit ovat kullanvärisiä helmiä ja koristeet on ostettu askartelukaupasta. Ovet on kiinnitetty pienillä sarannoilla, jotka löytyivät askartelukaupasta Helsingistä. Keittiön kaapinovet on liimattu kaappien runkoon, eikä niitä voi avata ja sulkea. (Keittiön muut ohjeet julkaisen myöhemmin.)

Portaat ovat luonnosta löytyneitä oksia, joihin on sahattu viiltoja. Viiltoihin on liimattu puolikkaita puukiekkoja askelmiksi.

Lattia- ja kattolevyt ovat 8 mm vaneria. Neliön mallinen pohja on kooltaan 50 cm x 50 cm. Keskikerroksen pyöreän levyn halkaisija on 45 cm ja ylin lattialevy on halkaisijaltaan 40 cm. Kannon katto on sahattu kannon mittojen mukaan.

Kerrosten korkeudet ovat seuraavat:
- ylin kerros 20 cm + kansi
- keskikerros 17 cm
- alin kerros 20 cm


Keskikerroksen väli- ja takaseinä ovat ohutta ( 3 tai 4 mm) vaneria. Takaseinän mitat ovat 17 cm x 30 cm ja makuuhuoneiden välisen pienen väliseinän mitat 17 cm x 19.5 cm. Keskikerrosta ei siis ole jaettu kahteen samankokoiseen osaan, vaan keittiön ja olohuoneen puolella huoneen syvyys on noin 25 cn ja makuuhuoneiden syvyys on noin 19.5 cm.

Takaseinä on "tuhrittu" petsillä ja väliseinä maalattu akryylimaalilla ruskeaksi. Sähköjohdot on pujotettu paikoilleen ja niihin on kiinnitetty valaisimet.


Ylimmän kerroksen narutikkaiden askelmat ovat balsalevyä, joka on maalattu ruskeaksi ja kulutettu kynsiviilalla. Narussa olevat solmut pitävät askelmat paikallaan. Irralliseen kanteen on liimattu kaksi puutappia, joihin narutikkaat on somittu ja liimattu. Alhaalta ne ovat irralliset, jotta kannen voi nostaa pois kannon päältä.


Kerroksien väliin on liimattu tukipuita vahvistamaan rakennetta. Lattia-/kattolevyjen reunat on viimeistelty liimaamalla niihin hiekkaa.


Sähköjohdot lähtevät alimman kerroksen lattian alta, mutta ne kannattaisi koota ja piilottaa alimman kerroksen takaseinään. Alimman kerroksen rappaus halkesi taloa kuljetettaessa, mutta se tuo vain mukavaa särmää peikkotaloon - samoin kuin vinossa olevat ovet ja seinät.


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Avotakan "muuraus"

Takan raaka-aineita ovat pahvi, liima, itsestään kuivuva ja kovettuva valkoinen askartelumassa, akryylimaali, noki ja hiuslakka.

Takan runko on muotoiltu ohuesta pahvista. Osien liimaukseen on käytetty yleisliimaa.


Takkapesä on vuorattu mustalla pahvilla ympäriinsä. Pahvi on liimattu takkapesään. Liimojen kuivuttua runko on peitetty ohuella kerroksella askartelumassaa. Pinta saa jäädä rosoiseksi. Massan kuivuttua takka on vielä maalattu valkoisella akryylimaalilla.


Maalin kuivuttua takka on tuhrittu noella niistä kohdin, jotka nokeentuvat oikeassakin takassa. Noki on peräisi mökin avotakasta, mutta esim. tumma luomiväri ajaa saman asian, jos nokea ei ole saatavilla. Levityksen voi tehdä esim. pumpulipuikolla. Loppusilauksena takan pintaan on suhautettu hiuslakkaa.


Takkapuut on sahattu oikeista koivuhaloista, mutta luonnosta kerätyt pienet, kuivuneet puun oksat ovat myös aidon näköisiä polttopuita. Puut ovat tulitikun mittaisia. Sytykkeet ovat koivun tuohta. Takka on kiinnitetty paikoilleen liimalla.


tiistai 6. tammikuuta 2015

Uusi kuvakirja näyttelyn valmistelusta

Olen muutaman kuukauden ajan koonnut kuvakirjaa Peikkojen joulu 2014 -näyttelyyn valmistautumisesta. Kirjasta tuli melkoisen paksu - 72 sivuinen. Suuren osan kirjan kuvista olen julkaissut jo blogissani, mutta kirjaa on silti hauska selata. Tässä alla on muutama kuva kirjan aukeamista.