keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Peikkojen ruskalento taikapallolla

 Velho Hallavainen oli auttamassa peikkoja syksyiselle ruskalennolle lähdössä.

Kaikki ei mennyt heti ihan putkeen. Pallo tarttui ensin koivun oksiin, mutta irtosi onneksi itsestään.

Hetken kuluttua peikot viilettivät pallon kyydissä korkealla yläilmoissa.

Sitten laskeuduttiin hieman alemmas.

Osa peikoista asui vaaran laella ja jäi jo pois kyydistä.

Loput jatkoivat lentoa ja laskeutuivat järven rantaan, jossa velho jo odotti suojattejaan.

Olipa upea ruskaretki! Peikot palasivat koteihinsa innoissaan kokemastaan.



tiistai 15. syyskuuta 2020

Oiva-tonttu on vähän erilainen tonttu

 Vihreäpaitainen Oiva-tonttu on vaatteidensa sisällä erilainen kuin punapaitainen veljensä Teppo-terassitonttu. Teppo on erittäin kevyt, sillä Tepon vartalo on muotoon taivutettua kanaverkkoa.

Oivan vartalo on ommeltu kankaasta ja täytteenä on puuroriisiä ja vanua. Riisiä on jalkaterissä lapsen nyrkin kokoisissa pusseissa, jotka on solmittu sukkahousun sääriosista. Miehen nyrkin kokoinen riisipussi on tontun alavatsassa. Muut osat on täytetty vanulla.

Kasvot ja kädet on tehty sukkahousuista naamarin tapaan käyttäen täytteenä vanua. Ohje löytyy tästä blogista (kirjoitettu toukokuussa 2020).

Tontut näyttävät samanlaisilta, mutta tuntuvat sylissä ihan erilaisilta. Riisin paino helpottaa valokuvausta, sillä tonttu on vakaa ja sen saa asettumaan erilaisiin asentoihin. Kanaverkko on alunperin tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun vartalo tehdään märkähuovuttamalla.

Joka kerta, kun Oivan kanssa käy ulkona retkillä, ihmiset luulevat sitä ensin oikeaksi lapseksi :)



keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Mummi Vilukko syksyisessä luonnossa

 Syksy oli tuonut sienet luontoon ja mummi löysi kauniin kärpässienen metsässä kulkiessaan.

Syksyn värejä löytyi kaikkialta, mihin vain katsoi.

Kaikesta tästä kannattaa nyt nauttia ennen talven tuloa, ajatteli mummi.



perjantai 28. elokuuta 2020

Oiva-tontun kanssa Pyhävaaralla

 Eräänä elokuun iltana Oiva-tonttu istui rannassa haaveilevan näköisenä.

Seuraavana päivänä Oivan haave kiivetä Pyhävaaralle oli toteutumassa.

Kiivettävää riitti, joten lepohetki oli paikallaan.

Onneksi osan matkasta pääsi kulkemaan ystävän sylissä.

Nyt ollaan jo korkealla.

Maisemat vaaran huipulla olivat upeat.

Oli elokuu, mutta syksyn merkkejä näkyi jo luonnossa.

Ystävä houkutteli syömään mustikoita, mutta pistikin ne sitten omaan suuhunsa.

Ruka näkyi horisontissa houkuttelevana.

Sitten poro ilmestyi tarkkailemaan vaeltajia.

Kiinnostus loppui lyhyeen ja poro jatkoi matkaansa.

Tänne voisi jäädä vaikka asumaan!

Olipa hieno retki, mutta nyt lienee aika palata alas vaaralta.

Ystävä oli samaa mieltä. Oli hieno retki ja kauniit maisemat, mutta nyt oli aika palata kotiin.

Oivan jalat alkoivat olla poikki, joten ystävän kantoapu tuli tarpeeseen.

 Kotimatkalla näkyi lisää syksyn merkkejä.

Tämän hienompaa retkeä ei voi ollakaan!



lauantai 9. toukokuuta 2020

Kotitontut

Nämä tontut ovat poikkeama miniatyyrimaailmasta. Ne ovat pituudeltaan 50 - 60 cm. Tontut on tehty sohvalle istumaan ja seuraamaan katseellaan herkeämättä kodin tapahtumia.
































Tonttujen sisällä on runko, joka on tehty kanaverkosta. Idea on Tea Ahon kirjasta Huovutetut satuhahmot.


Kanaverkon päällä on vanulevyä, joka on ommeltu kiinni sieltä täältä.


Ihona on sukkahousua.


Kotitontun kasvot ovat irrallinen, sukkahousuista tehty naamari, joka on kiinnitetty runkoon. Hiuksina on huovutusvanua ja vaatteet on neulottu 7 veljestä langasta.


Toteutusvaiheessa kelit olivat vielä vähän lumiset tontuille istuskella ulkona, mutta aurinkoisina päivinä siellä viihtyivät niin tontut, kesäkukat kuin askartelijakin.



















Sukassa sai aloittaa kavennusvaiheen.


Hiuksissa on puuhelmin koristeltu pinni ja pieni rintakoru samaa sarjaa.


Tässä valmiina aloittamaan kotitontun elämää.



tiistai 31. maaliskuuta 2020

Koivuhaan mummo ja vaari ihmisten ilmoilla

Koivuhaan mummo Orvokki ja vaari Heinä innostuivat kauniista aurinkoisesta kevätsäästä ja laittoivat lumikengät jalkaan. Metsässä vaeltaessaan he tulivat kummallisen lumeen kaivetun kuopan äärelle.


Sitten he huomasivat ihmisen heiluvan lapion kanssa kuopassa ja päättivät tehdä vielä kierroksen metsässä.


Paluumatkalla kuopassa näytti hiljaiselta ja mummo ja vaari päättivät käydä katsomassa lähempää, mitä oikein oli tekeillä.


Mikähän tämän tarkoitus mahtaa olla? Mummo ja vaari päättivät jäädä hetkeksi tarkkailemaan tilannetta. Ennen ihmisten paluuta paikalle, peikkojen piti kuitenkin muuttua näkymättömiksi.


Odotus palkittiin. Omituisen, pientä kasaa peittäneen kuoren alta paljastui nuotiopaikka, johon ihmiset kävivät virittämässä tulen. Jäiselle penkille ihmiset levittivät lampaan taljoja. Sitten oli aika taas piiloutua.


Seuraavaksi ihmiset laittoivat nuotiolla ruokaa.


Annokset lautasella näyttivät ihan hyviltä ja nälkä iski myös peikkojen vatsaan.


Mummo ja vaari tuumivat, että taitaa olla aika palata kotiin.


Ensi piti kuitenkin selvittää hurjat portaat alas lumikasan päältä.


Tästä retkestä riittäisi paljon kerrottavaa Koivuhaan muulle perheelle!




tiistai 24. maaliskuuta 2020

Koivuhaan lapset testaavat uutta lauttaa

Mansikkalaatikon uusi elämä! Kovalevystä tehty mansikkalaatikko sai pintaansa maalia. Yläpinnalle on ladottu Bilteman tikuista lattia. Lautan pohjassa on kellukkeena kaksi kerrosta sentin paksuista saunapeflettiä. Koska järvelle ei ollut maaliskuussa menemistä, piti lauttaa testata kylpyhuoneen altaassa.


Hiukan aikaa vaatii, että lumet sulavat ja jäät lähtevät järvestä.


Juhannusretkeä odotellessa nautitaan näistä maisemista!