keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Myllylammen asukkaat muotokuvauksissa

Myllylammen asukkaiden kuvia tarvittiin nukketalonäyttelyyn. Kuvaamisesta tuli haastavampaa kuin olin etukäteen kuvitellut.

Tiesin rentukan kukkivan alkukesästä. Siitä huolimatta melkein myöhästyin. Kuvasin Äiti Rentukkaa  Kuusamossa juhannuksen aikaan. Kukkivia rentukoita löytyi Soukkelojoen varrelta. Kuvissa rentukan kukat näyttivät ikävä kyllä lakastuneilta. Terälehtiä oli pudonnut. Ei auttanut kuin etsiä uusi rentukkapaikka.

Onneksi täydessä kukassa olevia rentukoita löytyi varjoisasta pusikosta ja sain äiti Rentukan kuvattua. Risuja sopivasti rajaamalla saisin kohtuullisen muotokuvan.

Äiti Rentukka kuvattuna Kuusamossa juhannuksen aikaan

Uhraus, jonka jouduin tekemään, oli rämpiminen tässä kurakossa.

Äiti Rentukan kuvauspaikka oli kaivinkoneen ja sateen jäljiltä kurainen

Poika Hopeapajun kuvasin Pyhäjärven rannassa vanhassa puutarhatuolissa hopeapajun oksat taustalla.

Poika "Hopea" Hopeapaju kuvattuna Kuusamossa Pyhäjärven rannalla

Sitten juhannus oli ohi ja palasimme Raaheen. Heinäkuun alussa sain kuvat isä Kaislasta, mutta sekään ei onnistunut ihan yhdellä kuvausreissulla. Tiesin, että Aittalahdella kasvaa runsain määrin kaislaa. Maisema oli muutenkin hulppea.

Aurinkoinen kesäpäivä Raahessa Aittalahdella

Sain ihan kivan kuvan isästä, mutta ei siinä kaislaa näkynyt.

Isä Kaisla kuvattuna Raahen Aittalahdella

Lisäksi kuvaamiseen liittyi riski veteen molskahtamisesta - sekä kuvaajalla että isä Kaislalla.

Jyrkkä tienreuna ja valuva sora jalkojen alla

Täytyi jälleen etsiä toinen kuvauspaikka. Mikonkarista se löytyi. Sielläkin täytyi vähän aikaa vain ihailla maisemaa.

Mikonkarin rantaa Raahessa

Sitten töihin. Paras kuvakulma löytyi astumalla veteen.

Isä Kaislan kuvausta Mikonkarissa

Ja tässä lopputulos.

Isä Kaisla kuvattuna Mikonkarissa

Puolet Myllylammen perheestä oli nyt kuvattu. Vielä oli haasteita jäljellä. Heinäkuussa säät hellivät lomanviettäjiä. Vietin lomaa Kuusamossa ulpukoiden kukkiessa. Tein tytär Ulpukalle pienen veneen koivun tuohesta ja päätin hoitaa kuvauksen soutuveneestä käsin. Hullu ajatus - näin jälkikäteen ajateltuna. Eihän se soutuvene pysynyt paikallaan ja Ulpukkakin putosi järveen. Onneksi kevyt tyttönen tuohiveneessä jäi pinnalle kellumaan ja pelastusoperaatiokin onnistui. Mikä siis neuvoksi? Pientä vilunkia jouduin tekemään.


Hätä ei lue lakia

Saunan pefletti pääsi alkuperäistä tarkoitustaan parempaan käyttöön. Sitten taas veteen kuvaamaan.

Tytär Ulpukan kuvausta Kuusamon Pyhäjärvellä

Lopputulos oli tällainen.

Tytär Ulpukka tuohiveneessä ulpukan lehdellä

Vaari "Osmo" Osmankäämin kuvaus meni elokuulle asti. Onneksi se oli helppoa ja yksinkertaista.

Vaari Osmankäämi Raahessa Aittalahdella

Jäljellä oli mummo Lumme. Lumpeen kukkia luulisi löytyvän mistä vain, mutta eipä löytynyt. Ei ainakaan sellaisesta paikasta, jonne olisi päässyt helposti kuvaamaan. Sitten sain hyvän vinkin, että Raahesta Haapajärven tekoaltaalta niitä löytyy. Altaan pohja oli vähän haastava ja muutamia kikkoja piti käyttää. Ensimmäiseksi piti pyydystää kukkia ja lehtiä.

Lumpeen pyydystystä Haapajärven tekoaltaalla Raahessa

Sitten sama pefletti, joka pelasti Ulpukan kuvaukset, auttoi myös mummo Lumpeen kuvauksissa.

Mummo ja lumpeet kellumassa pefletillä

Kaiken vaivan jälkeen kuvaan oli pakko olla tyytyväinen.

Mummo Lumme kuvattuna Haapajärven tekoaltaalla

Nyt oli Myllylammen perheen muotokuviin kuvat valmiina odottamassa kehystystä.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Kannonkolon asukkaat muotokuvauksissa

Kannonkolon asukkaiden kuvia tarvittiin nukketalonäyttelyyn. Kehystetyt taulut oli tarkoitus laittaa taustalavasteisiin.

Kaikkien Kannonkolon asukkaiden esikuvat kasvavat metsissä yleisesti. Muotokuvien ottaminen oli helppoa.

Ensimmäisenä kuvasin tytär Vanamon Posiolla heinäkuun alkupuolella. Posio on kaunista seutua, mutta itse kuvauspaikkaa ei voi isosti kehua. Vanamon kukat löytyivät nimittäin maantien penkereeltä. Siellä makoilin kameran kanssa, kun autot ajoivat ohi. Onneksi minulla oli ihan "normaalin" näköistä seuraa. Muuten joku olisi voinut pysähtyä kysymään, mikä on hätänä.

Tytär Vanamo kuvattuna Posiolla

Isä Mustikka ja äiti Kanerva on kuvattu Alpuanharjulla, Mustikkamäellä heinäkuun loppupuolella.

Alpua on pieni, vireä kylä 50 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Kuntaliitosten myötä Alpuastakin on tullut osa Raahea. 4.11.2014 Alpua oli lehtien otsikoissa sen vuoksi, että Alpuasta tuli Vuoden Kylä 2014. Kilpailu Vuoden Kylä -tittelistä käytiin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Alpua on minulle tärkeä paikka sen vuoksi, että olen sieltä kotoisin ja asunut siellä noin puolet elämästäni.

Isä Mustikka kuvattuna Mustikkamäellä, Alpuanharjulla 

Mustikka on suosikkimarjani ja isä Mustikka ihana peikko.

Äiti Kanerva kuvattuna Mustikkamäellä, Alpuanharjulla

Poika Puolukan kuvaukset menivät elokuulle, jolloin olin Vuokatissa kuntokurssilla. Sopiva kuvauspaikka tuli vastaan Vuokatinvaaralle kiivetessä.

Poika Puolukka kuvattuna Vuokatinvaaralla

Vuokatti on myös kaunista seutua. Vaaroilla vaellettaessa maisemat vaihtuvat kallioisista metsistä vetisiin soihin.


Vaaran rinnettä Vuokatissa

Suolampi Vuokatissa

Kauniit maisemat ja niiden kuvaaminen tekevät kiipeilystä mukavaa, vaikka kiipeilijän kunto ei olisikaan edes keskinkertaisella tasolla.


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Peikkotalonäyttely jouluna 2014

Sain keväällä 2014 kutsun viedä peikkotaloni joulunäyttelyyn Raahen Wanhaan apteekkiin eli apteekkimuseoon. Kävin paikanpäällä katsomassa näyttelytilaa - apteekin kolmea ikkunaa - ja totesin, että tilaa on enemmän kuin kolmelle talolle tarvittaisiinkaan.

Raahen Wanha apteekki

Kunkin ikkunan leveys on melkein kaksi metriä - yhteensä siis kuusi metriä! Peikkotalojen lisäksi piti keksiä muutakin sopivaa rekvisiittaa. Onneksi näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen oli puoli vuotta aikaa. Tästä käynnistyi taas uusi projekti.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Kolme peikkotaloa - Kannonkolo, Myllylampi ja Suomaja

Kannonkolo on ensimmäinen rakentamani peikkotalo. Siellä asuu metsänväkeä - isä Mustikka, äiti Kanerva, poika Puolukka ja tytär Vanamo.


Metsänväkeä kotonaan Kannonkolossa

Kannonkolon jälkeen oli vuorossa Myllylampi, jossa asuu rannanväkeä. Myllylammen peikkoperheeseen kuuluu kuusi perheenjäsentä - isä Kaisla, äiti Rentukka, poika "Hopea" Hopeapaju ja tytär Ulpukka sekä mummo Lumme ja vaari "Osmo" Osmankäämi.



Rannanväkeä Myllylammen peikkotalossa

Kolmas talo sai nimekseen Suomaja ja siellä asustaa tietysti suonväkeä. Perheeseen kuuluvat isä Tupasvilla, äiti Karpalo, tytär Hilla ja poika Juolukka.


Suonväkeä Suomajassa