Suomaja illan hämärässä

Iltojen pimetessä Suomajassa sytytetään valot.

Lämpimässä syyssäässä kukat voivat vielä hyvin.

Alakerran makuuhuoneissa viihdytään viimojen puhaltaessa ulkona.

Ja jos oikein palelee, lämmitetään sauna.

Kannonkolon väki ihailemassa syksyistä ruskaa

Pyhävaaran laella alkoi näkyä syksyn merkkejä.

Maisemat olivat taas huikaisevan kauniita - myös pienten peikkojen perspektiivistä.

Riekonmarja hehkui punaisena.

Vaaramaisemaa täplitti kirkas keltainen.

Samaa keltaista hehkui myös järven ranta.

Aurinkoista syksyä kaikille!

Vielä on kesää jäljellä ja Myllylammella vieraita

Kauniina kesäisenä päivänä Myllylammen talo täyttyi vieraista.

Vieraille oli laitettu valmiiksi pientä purtavaa.

Eväät nautittiin rannalla.

Vieraiden lähdettyä Myllylammen väki kapusi rantakivelle poseeraamaan hauskan ja helteisen kesäpäivän kunniaksi.

Päivästä jäi kaikille iloinen muisto.

Iltojen hämärtyessä tunnelmavaloja Kannonkolossa

Elokuussa illat pimenevät ja peikkotalossakin tarvitaan lisävalaistusta. Kannonkolon kaikki kerrokset on valaistu tunnelmavaloin.

Torni kutsuu astumaan sisään.

Sohvalle on mukava istahtaa.

Porontalja lattialla luo myös tunnelmaa.

Keskikerroksen keittiössä tarvitaan vähän työvaloakin. Olohuone on samassa tilassa.

Kalusteet ovat peikkomaisen järeitä.

Keittiön takana sijaitsee lasten makuuhuone.

Samasta tasosta löytyy myös vanhempien makuuhuone.

Alimmassa kerroksessa sauna kylpee lämpimässä valaistuksessa.

Kiitos vierailusta Kannonkolossa.

Peikkojen retki Pyhävaaralle

Pyhävaara näytti kutsuvalta järven takana ja aurinkoinen sää houkutteli kiipeämään vaaralle.

Metsän velho Unituinen ja Pyhävaaralla asuva Kannonkolon väki odottivat retkeläisiä tuleviksi.

Matkalaiset kiipesivät vaaran laelle ja siellä olevaan rakennelmaan katselemaan maisemia.

Pienille peikoille rakennelma oli iso ja korkea. Sieltä näki todella kauas.

Rukan huippu näkyi hyvin.

Maisemat viehättivät kauneudessaan. Peikot huokailivat ihastuneina.

Tuolla alhaalla järven rannalla on kaksi pientä peikkotaloa - Myllylampi ja Suomaja - piilossa ihmisten katseilta. Vain peikot tunsivat reitin koteihinsa.

Matkaa oli pitkästi taitettavana alas kotirantaan, joten oli aika laskeutua maankamaralle ja lähteä paluumatkalle.

Matkan varrella oli monenlaista kummasteltavaa. Pyhävaaran puiden joukossa on muutamia ihan kummitukselta näyttäviä.

Unituinen jäi katselemaan kotivaaransa maisemia retkeläisten kadottua puiden sekaan.

Päivä oli oli ollut kaunis ja peikoilla oli ollut mukavaa yhdessä.

Karhun ja ketun yllätys Suomajan väelle

Suomaja sai yllättäen uusia asukkaita.

Karhuemo toi näytille kaksi pientä karhunpentua.

Kettuemo oli saanut yhden suloisen pennun.

Hilla ja Juolukka olivat innoissaan saadessaan hoivata eläinpienokaisia.

Suomajan arkea

Suomajan isä Tupasvilla on taidemaalari ja halusi ikuistaa suon tauluunsa.

Äiti Karpalo on myös taiteilija, mutta raaka-aineet ovat toisenlaiset. Äiti huovuttaa kauniita peitteitä.

Uudesta kodista puuttui vielä puunkantoteline. Isä rakensi sellaisen poikansa Juolukan kanssa.

Marjojen poimiminen kuuluu peikkojen arkeen. Hilla poimii mielellään hilloja - tietysti.

Juolukka on erikoistunut kaikkiin sinisiin marjoihin.

Äiti poimii vastaavasti punaisia marjoja.

Mitä jääkään isälle? Valkoisia marjoja? Hmmm....