Peikkojen mäenlasku

Peikkoperheet olivat kokoontuneet metsänväen kotiin Kannonkoloon. Siellä oli vielä täysi talvi ja lunta maassa. Lapset olivat odottaneet pitkään pääsyä mäenlaskuun. Nyt hetki oli vihdoin koittanut ja peikkolapset lähtivät tuohiset liukurit kainalossa kohti rinnettä.



Kannonkolon isä Mustikka lähti lasten mukaan ja lapioi lapsille polun helpottamaan kiipeämistä mäen päälle.


Kiipeäminen ylös vaati voimia ja siihen meni vähän aikaakin.


Alas tultiin vauhdilla ja iloisina.

Metsän väellä on oma velho Unituinen, joka katseli pikku peikkojen riemua.



Suomajan pikkuinen Hilla viiletti mäkeä alas.

Kuperkeikat eivät haitanneet.



Sitten tapahtui tosi hauska asia, kun mummo ja äidit tulivat katsomaan lasten touhuja, eivätkä malttaneet katsella sivusta vaan tulivat mukaan mäenlaskuun.



Äiti Kanerva meni ihan mukkelis makkelis.



Lopulta uupumus voitti ja peikot palasivat Kannonkoloon.


Sellainen oli peikkojen mäenlaskuretki.