Ensimmäisenä tarvittiin kanto. Olimme vuosia aikaisemmin ostaneet kelosta tehtyjä valaisimia kuusamolaiselta puutyöverstaalta ja sinne suuntasimme katsomaan, löytyisikö verstaalta sopivaa kelokantoa nukketalooni.
Porot olivat tiellä, kuten niin usein Kuusamon seudulla |
Jännitys tiivistyi, kun saavuimme verstaalle. Aikaisemmilta käynneiltä tiesin jo vähän, mitä odottaa.
Kodin piharakennuksessa olevassa verstaassa tuoksuu puu |
Ei tarvinnut pitkään etsiä. Mieluinen kanto löytyi, mutta siihen piti sahata ovi- ja ikkuna-aukot. Minulla ei ollut tarvittavia välineitä, joten tilasin työn verstaan pitäjältä.
Upea kanto! |
Kantoa odotellessa oli aikaa nauttia Kuusamon vapusta. Kesämekkoa ei tarvittu.
Jäinen Pyhäjärvi ja taustalla Pyhävaara |
Odottavan aika tuntui pitkältä. Sain kannon vapuksi ja yllätyksenä lahjaksi kannon ohennuksessa syntyneen lieriön. Päätin tehdä siitä alakertaan saunan. Olin tilannut verstaalta myös pyöreät vanerilevyt, joita tulisin tarvitsemaan projektissani.
Hahmottelin talon mittasuhteita minikokoisilla porontaljoilla ja pajunoksilla, joista suunnittelin tehdä kalusteita. |
Muurasin tulevan saunan ulkoseinät valkoisella askartelumassalla ja upotin siihen koristeeksi aitoja kiviä.
Lieriö joutui käsittelyssä koville, mutta kesti ehyenä juuri ja juuri |
Näin olin päässyt hyvään alkuun nukketaloprojektissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti