Kannonkolossa asuva metsänväki oli lähtenyt retkelle ja huomasi puussa temppuilevan velhon. Velhon näkeminen enteili hyvää peikkojen retkelle.
Eipä aikaakaan, kun kullankaivaja isä huomasi kivikossa valtavan kultaisen kiven ja vielä toisenkin.
Isä kutsui perheensä paikalle ja kaikki ihmettelivät hienoa löytöä.
Päivä kului nopeasti, kun perhe siirsi yhteistuumin kultakivet kotaansa. Ilta saapuisi pian. Miten ihmeessä saataisiin unen päästä kiinni tällaisen päivän jälkeen.
Onneksi velho Unituinen tuli apuun. Velhon tasainen rummutus ja laulu olivat hyvää unilääkettä peikkoperheelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti